14 helmikuuta 2022
Soteuudistus tavoittelee parempaa ennalta ehkäisevää sairaudenhoitoa, yhden luukun digisotepalveluita ja katkeamatonta hoitoketjua. Tavoitteet ovat hyvät. Keinot tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitsevat muutakin kuin lausunnon siitä, että sote-maakunta voi hankkia asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja sopimuspohjaisesti yksityiseltä palveluntuottajalta.
Janne Vainio
Soteuudistus tavoittelee parempaa ennalta ehkäisevää sairaudenhoitoa, yhden luukun digisotepalveluita ja katkeamatonta hoitoketjua. Tavoitteet ovat hyvät. Keinot tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitsevat muutakin kuin lausunnon siitä, että sote-maakunta voi hankkia asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja sopimuspohjaisesti yksityiseltä palveluntuottajalta.
Vahva mielipiteeni on, että yksityisten tuottamat lähipalvelut on integroitava osaksi hyvinvointialueiden toimintaa. Miksi? Siksi, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat asiakaslähtöisiä palvelumalleja, uusia digitaalisia asiointipalveluita ja kustannustehokkuutta.
Alueelliselle kumppanuudelle, jossa tehtävät ja vastuut ovat yhdessä mietitty ja jaettu, on huutava tarve.
Hyvinvointialueiden suurin haaste on selkeyttää sosiaali- ja terveyspalveluidensa sisältöjä ja lisätä yhteistyötä alueellisesti eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi terveyspalvelujen, vanhuspalvelujen ja sivistystoimen osalta. Hyvinvointialueet ovat pakotettuja miettimään mitä ammattialoja heidän palveluistaan käytetään ja tekemään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Alueelliselle kumppanuudelle, jossa tehtävät ja vastuut ovat yhdessä mietitty jaettu, on huutava tarve.
Digitaalista asiointia tulee lisätä. Hyvinvointialueilla rakenteilla oleviin digisotepalveluihin yksityinen sektori voisi tuottaa etälääkäripalveluita, purkaa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa ja olla tukemassa kiireettömiä hoitoja. Tähän työhön soveltuvat erinomaisesti myös pienet ja keskisuuret alueelliset toimijat.
Isona haasteena on lääkäreiden saatavuus, joka korostuu erityisesti haja-asutusalueilla. Potilaat ovat usein monisairaita, ja tarvitsevat enenevässä määrin yksilöllistä ja moniammatillista hoitoa. Paikalliset palvelut on määriteltävä uudelleen. Lähipalvelut ovat tärkeitä, mutta miten niistä saadaan sekä asiakaslähtöisiä että kustannustehokkaita? Vastaus tähän on jo olemassa; hyvin tuotettuna, yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa.
Palveluissa on ensisijaisen tärkeää kyetä osoittamaan hoidon vaikuttavuutta mittaamalla hoidon tuottamaa terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta.
Nyt tehtävä hyvinvointialueuudistus ratkoo enimmäkseen tilaaja-tuottaja-ongelmaa, vaikka keskiössä tulisi olla asiakas. Tarvitsemme palveluiden yhteensovittamista. Tarvitsemme datan liikkumista ja datan käyttämistä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Palveluiden yhteensovittaminen edellyttää innovatiivisuutta teknologiassa, avoimuutta rajapinnoissa ja joustavaa mieltä. Palveluissa on ensisijaisen tärkeää kyetä osoittamaan hoidon vaikuttavuutta mittaamalla hoidon tuottamaa terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta. Tässä auttaa mm. erikoisalakohtaisten laaturekisterien kerääminen ja hyödyntäminen. Nykyaikaisemmat tietojärjestelmät ohjaavat käyttäjää kirjaamaan tietoja systemaattisesti, jolloin tiedot saadaan helposti analysoitua. Kustannuksissa on oltava parempi ennustettavuus. Palveluita käyttävän asiakkaan äänen on kuuluttava ja jatkuvuus hoitoketjuissa turvattava. On tehtävä rohkeita ja oivaltavia hyppäyksiä.
Tulevat hyvinvointialueiden aluevaltuustot ovat kovassa paikassa. Toivotan kaikille valtuutetuille viisautta ja rohkeutta päätöksentekoon!